SUKUSEURA

Suuren sukunimikirjan mukaan Tynkkysen nimi saattaa juontua pyhimyksen nimestä ANTONIUS. Tästä on kansan suussa muuntuneet nimet Tynimus ja Tyni, jotka ovat esiintyneet sukuniminä Länsisuomessa. Samaa alkuperää arvellaan olevan myös länsisuomalaiset sukunimet Tynkä ja Tynkkö. Vanhoissa kirkonkirjoissa Itä-Suomessa nimi on kirjoitettu muodossa ”Tyncky” tai ”Tynckyin”. Vanhimmissa maakirjoissa Tynkkysten nimi esiintyy Jääskessä 1549. Samanaikaisesti Sääminkiläisissä maakirjoissa vuodelta 1541 esiintyy myös Anders Tynckyin.

Pekka Lappalaisen Säämingin historian mukaan Tynkkyset kuuluvat vanhimpiin Säämingin asuttajasukuihin, jotka mm. Kososten suvun tavoin ensiksi asuttivat Säämingin Pellossaloa. Vanhasta Suur-Jääskestä tehtiin 1500-luvulla vesistöjä pitkin kesäisin laajoja kalastusretkiä Puruvedelle ja Pihlajavedelle. Kymmenien silloisten nuottakuntien joukossa oli myös Tynkkysten miehiä. Tämä ilmenee 1500-luvun Jääsken maakirjoista. Tältä pohjalta Tynkkysen suvun alkukoti arvellaan olleen Vuoksen seudulla. Täältä ovat lähtöisin monet muutkin Suur-Säämingin asuttajasuvut.

Vuoden 1562 veroluettelossa mainitaan Säämingissä olleen 11 Tynkkysten ruokakuntaa, joista 10 asui silloisessa Haapalan neljänneksessä, josta tuli myöhemmin Kerimäen pitäjä. Asuinpaikkana mainitaan Tynkkylän ja Kyllölän kylät sekä ”Rajamaa”, joka tarkoitti Vaaran ja Kalajärven seutua nykyisen Punkaharjun alueella. Tynkkylä ja Kyllölä olivat lähellä Savonlinnaa nykyisen Nojamaan seudulla.

Vuoden1998 sukuseuramme juhlalehdessä Nuotassa oli professori Veijo Saloheimon artikkeli Tynkkysten asuinpaikoista maanmittari Röösin karttojen pohjalalta vuodelta 1643. Edellämainittujen asuipaikkojen lisäksi Tynkkysten asuimia löytyi kartoista Simpalan ja Jouhenniemen kylistä. Kerimäen kirkonkirjoja on säilynyt 1700-luvun alusta lähtien. Tynkkysen suvun haarat on kartoitettu verrattain kattavasti tuosta ajasta nykypäiviin asti. Tutkimustyön on tehnyt Aulis Tynkkynen ja hänen sukutiedostoissaan on tietokoneelta on tulostettavissa sukutauluja lähes kaikista Tynkkysten suvun haaroista. 1700- luvun alkupuolella Tynkkysten asuttamia kyliä Kerimäellä olivat: Kirkonkylä (nyky Silvolassa), Tynkkylänmäki (Tynkkylä) ,Simpala, Klemettilä ja Vaara. Säämingin pitäjän puolella Tynkkysiä oli Kosolassa, Vuoriniemellä ja Mikkolanniemellä. Viimemainitut kylät sijaitsivat Pihlajaveden etelärannalla. Haukiveden puolella Tynkkysiä asui Varparannalla ja Loikansaaressa. Myöskin Sortavalan maalaiskunnassa, Kesälahdella ja Uukuniemellä oli tuolloin Tynkkysiä.

Seuraavista varhaisimmista kantavanhemmista on tiedossa nykypäiviin ulottuvat sukupuut:

Petter Tynkkynen s.1676- Susanna Makkonen Tynkkylänmäki
Olof Tynkkynen s. 1696 – Karin Muhonen Tynkkylänmäki
Henrik Tynkkynen s.1685- Maria Seppänen Tynkkylänmäki
Henrik Tynkkynen s.1695 – Anna Kontiainen Tynkkylänmäki
Paavo Tynkkynen s.1685 – Elisabet Kosonen Klemettilä
Henrik Tynkkynen s.1686 – Maria Tiilikainen Vaara
Gustav Tynkkynen s.1745 – Anna Mikkonen Jouhenniemi

Göran Tynkkynen s.1700 – Sigfrid Turtiainen Kosola , Sääminki
Jacob Tynkkynen n.1710 – Anna Reinikainen Mikkolanniemi Sääminki
Petter Tynkkynen s1720 – Susanna Kähkönen Vuoriniemi Sääminki

Olli Tynkkynen n. 1700 – Birgitta Rinkinen Sortavalan maalaisseurakunta
Paavo Tynkkynen s.1689 – Kari Repo Sortavalan maalaisseurakunta
Anders Tynkkynen s.1720 – Kerttu Leminen Uukuniemi Kumpu
Loikansaaren, Varparannan ja Kesälahden Tynkkysten sukupuita on seurattu 1800-luvun loppupuolelle, josta alkaen jälkipolvista ei ole tietoa.

Ylivoimaisesti laajin on Vaaran Heikki Tynkkysen ja Maria Tiilikaisen perillisten joukko, joka käsittää noin puolet koko Tynkkysten suvusta. Heikin isä Paavo oli tullut ilmeisesti Kalajärveltä, jossa oli 1500-luvun lopussa elänyt Tahvo Tynkkynen. Tahvo mainitaan myös Vaaran isännäksi jo 1600-luvun alussa. 1650-luvun vaikeina vuosina Tynkkyset olivat väliaikaisesti muuttaneet pois Vaarasta, kun vihollinen poltti ruptuurisodassa kylän talot.
Heikin kolmen pojan Mikon s.1714, Pekan s.1717 ja Paavon s. 1727 jälkeläisiä asuu vieläkin Vaarassa, vaikka Tynkkysten lukumäärä on sadan vuoden takaisista huippuvuosista n. 120 hengestä pudonnut n. 30 henkeen. Tynkkysten suvun kasvua Vaarassa selittää varmaan paljon kalastuselinkeino. Suuret talvinuotat varmistivat runsaan leivän lisän vaikeiden katovuosien aikana. Kalastus oli voimakasta vielä 1950-luvulle saakka. Pääosin Tynkkysten omistamina oli tuolloin vielä viisi nuottakuntaa, kussakin neljä osakasta. Turhaan ei sukulehtemme nimi ole ”Nuotta”.

Helsinkiläinen lehtori Taito Piiroinen on kirjassaan ”Vaaran kylän varhaisvaiheita” käsitellyt laajasti myös Tynkkysten sukua.
Tynkkysen suku pysyi harvinaisen pitkään vanhoilla kotikonnuillaan. Vielä 1900-luvun alussa suku eli yli 90 prosenttisesti Savonlinnasta 50 kilometrin säteellä. 1900-luvulla muuttoliike on ollut hyvin voimakasta. Alle sata Tynkkysten perhettä asusti 2000-luvun alussa enää 1800-luvun asuinseuduilla. Vanhaa Tynkkylänmäen sukua asuu runsaasti Lappeenrannan seudulla. Täältä tavataan myös Vaaran ja Vuoriniemen Tynkkysiä. Sortavalan seudun Tynkkyset muuttivat joukolla Keuruulle. Kaikkien sukuhaarojen edustajia tavataan Helsingin seudulla, jossa Tynkkysiä on Itä-Savon ja Vuoksen ympäristön ohella suurimmat esiintymät. Lähes kaikista suurimmista asutuskeskuksista löytyy 2000-luvulla Tynkkysen nimeä kantava henkilö. Tynkkysiä oli 2000-luvun alussa arviolta noin 1500 henkinen joukko.



Tynkkysen sukuseura

Tynkkysen suku oli voimakkaammin keskittynyt Punkaharjun Vaaraan, jossa oli 1900-luvun alussa yli satapäinen joukko Tynkkysiä. Vaaran kansakoulun oppilaista oli vielä 1930-luvulla enemmistö Tynkkysiä. Tynkkysen sukuseuran perustaminenkin sinetöitiin tämän koulun tiloissa 15.7.1995. Koulu oli tuolloin muuttunut jo retkeilykeskukseksi. Tynkkysen suvun vaiheet olivat Vaaran kylän tiimoilta tuolloin jo pitkälti selvitetty.
Selvitystyön oli tehnyt eläkeläisvuosinaan joensuulainen rehtori Aulis Tynkkynen, jonka koti oli ollut alkujaan Vaarassa. Hän yhdessä veljensä Punkaharjun kunnanjohtajan Erkki Tynkkysen ja joutsenolaisen opettajan Mauno Tynkkysen kanssa ideoi ensimmäisen sukutapaamisen samaiselle koululle kesällä 1993. Paikalla oli tuolloin etupäässä Vaarasta kotoisin olevaa sukua. Tässä yli satapäisessä sukujuhlassa päätettiin asettaa toimikunta valmistelemaan sukuseuran perustamista ja seuraavaa sukukokousta samaan paikkaan 1995. Tähän Aulis Tynkkysen johtamaan toimikuntaan kuuluivat: Esko Tynkkynen Savonlinnasta, Kirsti Hänninen Lappeenrannasta, Eila Mänttäri Jyväskylästä, Aarne Tynkkynen Punkaharjulta, Martti Tynkkynen Vantaalta ja Pekka Tynkkynen Joutsenosta.

Sukuseuran perustamisen yhteydessä hyväksyttiin myös seuran säännöt. Niiden mukaan sukukokouksia tuli pitää joka kolmas vuosi. Vuoden 1998 sukujuhla oli Kerimäellä. Vuonna 2001 kokoonnuttiin Savonlinnaan ja 2004 sukukokous pidettiin Joutsenossa. Sekä Kerimäellä että Savonlinnassa osallistujia oli lähes 200. Vaarasta lähtöisiä Tynkkysten jälkeläisiä on juhlissa ollut 50–60 %. Aulis Tynkkynen jatkoi sukuseuran puheenjohtajana vuoteen 2001, jonka jälkeen seuran ohjakset otti hoitoonsa opetusneuvos Jouko Tynkkynen Vantaalta. 2017 aloitti puheenjohtajana Esko Tynkkynen.

Sukuseura on toimittanut seuran lehteä ”Nuotta”, jota on jaettu jäsenille kerran vuodessa. Aulis Tynkkysen jälkeen päätoimittajana vuodesta 2008 on ollut Esko Tynkkynen. 2017 päätoimittajana aloitti Tuomo Tynkkynen.  Sukuseuran jäsenten määrä on vaihdellut 150 ja 200 välillä.

 
Liity sukuseuran jäseneksi!

Jäsenenä saat kerran vuodessa ilmestyvän Nuotta-lehden, joka sisältää tietoa suvun menneisyydestä ja nykyhetkestä. Sukuseuran jäsenenä sinulla on myös mahdollisuus saada käyttöösi jo valmiiksi tutkittua tietoa eri sukuhaaroista.

Jäsenmaksu on 20 €/hlö/vuosi. Samassa taloudessa asuva perhe 30 €/vuosi.

Ilmoita nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi taloudenhoitaja Osmo Tynkkyselle, osmo.tynkkynen (a) luukku.com, puh. 0400 674 810. Saat postitse jäsenmaksulaskun ja viimeiseksi ilmestyneen Nuotta-lehden.